Maanantai 5.7.2010
Aamulla aikaisin ylös ja suihkuun - tai ainakin melkein, suihkut sylkivät edelleen kyyyylmää vettä, joten Hazor ei iljennyt moisten alle mennä. Roinia oli pakattu jo edellisenä iltana ainakin melkein tasapuolisella panostuksella (olin huonovointinen, liekö ollut auringonpistosta vaiko nestehukkaa vaiko vähän molempia). Menimme aamupalalle seitsemäksi, mutta aamupalahuoneessa ei ollut ketään. Onneksi aamupalatarjoilija saapui hetken päästä ja alkoi keittää teevettä. Saimme kitattua teet ja mehut ja syötyä leipää papaijamarmeladilla. Kello oli juossut jo 7.19:ta, ja ravasimme kerroksen alaspäin huoneeseemme poimimaan rinkat mukaan ja kun siinä kävelimme rappuja alas meitä vastaan tuli bussifirman hakija, joka kysyi heti olemmeko suuntaamassa Copacabanalle. Hassua, kerrankin jotain tapahtui tasan aikataulussa. Meille oli siis ilmoitettu, että meidät haetaan majapaikkamme respasta 7.20-7.40.
Bussiin haettiin samalla pysäyksellä useammasta paikasta porukkaa, mutta tilaa piisasi. Kiertelimme hieman katuja ennen kuin suuntasimme bussiterminaalille, josta tuli pari lisää kyytiin. Edelleen bussi oli alle puolillaan. Ennen lähtöä asemalta bussiin nousi virallisen (ja pelottavan) näköinen parivaljakko, jotka suuntasivat bussin takaosaan meitä kohti. Toinen oli juuri kysymässä meiltä jotain, kun toinen osoitti käytävän toisella puolella istuvia reppureissaajia, että nuo ne on. Olivat siis penäämässä asemankäyttömaksua, joka oli ainakin Villazonissa 1 boliviano/nuppi. Huuh!
Bussi lähti iloisesti matkaan ja tietnekin ylämäkeen nousemaan pois La Paz -kuopasta. Ei mennyt aikaakaan kun bussi pysähtyi ja savutti paljon pakokaasua ennen kuin taas jatkoi matkaa. 50 metriä ja pysähdys. Okei, bussi ei taida olla ihan kunnossa, päättelimme nerokkaasti. Bussihenkilökunta koitti varmaan puolisen tuntia korjata bussia ja ajelimme aina muutamia kymmeniä tai satoja metrejä silloin tällöin. Lopulta meille ilmoitettiin, että vaihdamme bussia, toisen pitäisi tulla hetken päästä.
Uusi bussi oli pienempi, mutta mahduimme hyvin kaikki ja tilaa jäi vielä. Huristimme ylös kuopasta El Altolle ja pysähdyimme nappaamaan paljon paikallisia kyytiin. Bussi tuli täpötäyteen ja lapset istuivat kaksi samalla penkillä tai aikuisten sylissä. Niine hyvinemme lähdimme varsinaisesti kohti Titicacajärveä. Alkumatka sujui torkkuessa, mutta tokenimme kun bussi tuli lauttaylitykseen. Poistuimme bussista ja menimme veneellä hintaan 1,5 boliviaanoa/nuppi yli. Bussi tuli perässä isolla littanalla lautalla. Eikä uponnut! Oisikin ollut aika vinhaa ensin todeta, et ensin meillä oli useampaan otteeseen hajoillut jeeppi, sitten bussinvaihto hajoamisen takia ja lopulta kamamme olisivat uponneet bussin mukana Titicacaan. Onneksi näin ei käynyt!
Busseilimme vielä 45 minuuttia pudottaen pois tien laidoille siellä täällä paikallisia. Copacabanaan saapuessamme napsimme kamamme bussista ja saimme heti pari majoitusvaihtoehdon tarjoaa kimppuumme. Lähdimme tsekkaamaan yhtä paikkaa, jota ei heti tullut vastaan, joten lähdimme meidät kadulta poimineen tyypin mukaan katsomaan 6 de agosto -nimistä hostallia. Hinta oli 20 bob/nuppi ja ovelta näkyi järvelle. Okrait, kaupat tuli.
Jätimme roinamme majapaikkaan ja lähdimme etsimään lounasta. Päädyimme hassun pienen ravintolan sisäpihalle ja popsimme aika basic lounaan 16 boliviaanon hintaan per naama, plus tietty juomat. Palvelu pelasi vauhdilla, seuraava ruoka saapui aina ennen kuin olimme syöneet edellisen loppuun. Ruoan jälkeen harhailimme hetken rannan tuntumassa ja valuimme turisti-infoon hakemaan kartan.
Kävelimme katedraalille, jonka alttarialue oli todella kultaan upotetun näköinen. Muuten kirkko oli selkeälinjainen ja yksinkertaisen värinen. Katedraalin edessä oli kiinnostukseni herättänyt kyltti: Capilla de velas, seurasimme kylttejä ja päädyimme aika skeeriin paikkaan. Ovella oli mummo kerjäämässä ja hänen takanaan näkyi pimeää käytävää. Astuimme urheasti ohi ja pimeän käytävän laidoilla oli lisää istuvia kerjääviä mummoja. Edempänä näkyi kynttilänvalon heikosti värjäämää likaseinäistä mustaa käytävää. Astuimme eteenpäin ja eteemme aukeni pitkä musta huone, jossa oli kolme pitkän mallista tasannetta keskellä. Näillä sekä oikealla seinustalla paloi siellä täällä kynttilöitä, osa ihan viimeisillään, toiset vasta sytyttettyinä. Takaseinällä oli Neitsyen patsas alttarilla ja sen edessä ilmeisesti rukoukseen hiljentyneitä ihmisiä ja asioita ihmetteleviä lapsia. Takaseinällä oli lisäksi lukemattomia metallisia kiitos laattoja toteutuneista ihmeistä kiittävin tekstein. Jostain kummaisasta syystä minulla oli mukanani kaksi kapeaa pientä valkoista kynttilää ja sattuman tähden sytytin toisen ja jätin sen oikealle seinustalle. Yleisesti aika jännittävä paikka..
Jatkoimme matkaa kulkien keskustan läpi ja nousimme läheiselle Cerro Calvariolle ihmettelemään näkymää kaupunkiin sekä paikalle johtavan kivetyn polun varrella sijaitsevia ristejä sekä huipulla sijaitsevia lisäristejä ja palavia kynttilöitä. Hengasimme huipulla odottaen varjojen pidentymistä ja bongasimme kolibrin. Opaskirjamme mainitsi, että kauppahallista olisi mahdollista saada apia, joten lähdimme alas ennen auringonlaskua tarkoituksenamme maistaa uudelleen tätä juomaa. Muutaman neuvon kysymisen jälkeen saimme höyryävän api-lasin eteemme ja päädyimme myös maistamaan buñueloja siirapin kanssa sekä juustopasteijaa.
Palauduimme majapaikkaamme ja kokeilin suihkua. Vesi oli kylmää ja kun laitoin virtakytkimen on-asentoon sain sähköiskun vedensäätövimpstaakista. KÄÄK! Sähköisku ja vettä!! Eikö se ole hengenvaarallista? Lopulta selvitimme, että ilmeisesti vesi on aiheellista laittaa ensin päälle ja vasta sitten lämmitykseen virta ja tämän jälkeen on paras olla kajoamatta vedenvoimakkuuden säätöön. Huuh..
Ostimme liput huomiselle aamulle Isla del Solille eli läheiselle saarelle vievään paattiin ja myös bussiin Cuzcoon. Eli aktiivinen päivä tiedossa. Tänä iltana vielä roinien pakkaaminen ja tietty aikainen tutimaanmeno, että jaksaa huomenna haikata Isla del Solilla.
Bussimatka: La Paz - Cobacabana
Hinta: 25 bob/nuppi
Kesto: 5 h (majoituksesta noukkiminen, bussin hajous, lauttamatka included)
Majoitus: Hostal 6 de agosto
3 hengen huone vain meille, 20 bob/nuppi
ei aamiaista, suihkusta sähkäreitä O_O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti