lauantai 17.7.
Kuppasimme hostellissa kahteentoista asti, jolloin oli huoneiden luovutus. Hazor heräsi yliaikaisin ja alkoi katsoa Tiedän yhä mitä teit viime kesänä -leffaa ja nettasi. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja pidin pitkän aamun ja roudaannuin ylös sängystä vasta yhdentoista jälkeen. Roinat pakkaukseen ja alakertaan säilytykseen ja siitä sitten lähdimme kaupungille.
Keskusaukiolla oli menossa jonkin sortin marssiparaati, johon osallistuivat myös poliisi- ja paloautot sekä ambulanssit. Lisäksi paukuteltiin raketteja ja meteliä riitti. Unohdimme aurinkorasvata itsemme, joten pakoilimme aurinkoa. Ostimme postimerkkejä ja sain lopulta muutaman kortin postiin. Söimme lounaaksi menun hintaan 6 solia/nuppi. Tällä kertaa kanakeittoa (josta sain huomaavaisesti lähes kanattoman version) ja kasvismunakasta. Sitten sompasimme ympäri turistikauppoja ja kauppahallia ja paikallisten suosimia puoteja.
Kauhistelimme kauppahallissa sipulipussimaiseen viritykseen hyvin tiiviisti suljettuja eläviä marsuja ja ankkoja sekä tietysi rivitolkulla olevia nyljettyjä ja suolestettuja versioita. Kävimme hattukaupassa leikkimässä ajatuksella paikallisen hieman silinterimaisen hatun hankkimiseksi tuliaisiksi. Hintaa olisi koristeruusukkeellisella tapauksella ollut 25 solia. Lopulta ostimme mandariineja ja omenoita ja banaaneita evääksi katukaupustelijalta ja karkkia ja mehua karkkipuodista, jossa oli lähes argentiinamaisen jumi asiakaspalvelu.
Ostimme myös kaupungilla kävelyn aikana jätskit ja näimme lisää tanssiparaatia pääkadulla. Aloimme olla väsähtäneitä kadulla olemiseen ja menimme tavanomaisen kävelemisen ja arpomisen jälkeen vakiopaikkaamme Café Turmanyéen, jossa kirjoittelimme viime päivien blogitekstejä ja popsimme grillileivän puoliksi. Nyt tilaamme vielä kakkua kirjoituspalkkioksi ja sitten hostellille hakemaan rinkat ja taksilla kohti Trujillon bussin lähtöpaikkaa, joka löytyy toiselta puolelta kaupunkia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti